Suomen elokuvan naistähdet 7: S
Elvi Saarnio (1919 - 2002). - Vain kaksi tuntia (1949). -
Teatteriuran lisäksi Saarnio esiintyi 39 suomalaisessa elokuvassa. Hänen muistettavin roolinsa lienee Rosina elokuvassa
Putkinotko (1954). Valentin Vaalan elokuvassa Niskavuoren naiset (1958) Saarnio näytteli Serafiina Lundelinia.
Elvi Saarnio palkittiin parhaasta naissivuosasta elokuvasta Saariston tyttö (1953) Jussi-palkinnolla.
Sirkka Saarnio (1941 - 2002). - Saariston tyttö (1953). -
Sirkka Saarnio oli kultakauden elokuvamme merkittävimpiä lapsinäyttelijöitä.
Hänen elokuviaan ovat ...Ja Helena soittaa (1951) sekä Saariston tyttö (1953). Lisäksi hän oli mukana muun muassa elokuvassa Putkinotko (1954).
Kerttu Salmi (1901 - 1977). - Punahousut (1939). -
Näyttelijä ja teatteriohjaaja Kerttu Salmi nähtiin lukuisissa suomalaisissa elokuvissa, kuten Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä sekä Anu ja Mikko.
Salmi näytteli yli 40 elokuvassa vuosina 1938–1962. Valkokankaalla hän oli sivuosien tulkitsija, joka näytteli tyypillisesti päähenkilöiden sukulaisia tai palvelusväkeä.
Mirjam Salminen (1929 -). - Evakko (1956). -
Näyttelijä Mirjam Salmisen aviomies oli näyttelijä ja elokuvaohjaaja Ville Salminen.
Mirjam Salmisen ensimmäinen elokuvarooli oli miehensä Ville Salmisen elokuvassa Evakko (1956). Sen jälkeen hän oli mukana
useissa elokuvissa. Niitä olivat Tapahtui kaukana (1949), Rosvo-Roope (1949), Köyhä laulaja (1950),
Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950), Rintamalotta (1956), Anu ja Mikko (1956), Kuriton sukupolvi (1957), Taas tyttö kadoksissa! (1957),
Vääpelin kauhu (1957) ja Kulkurin masurkka (1958).
Elina Salo (1936 -). - Patarouva (1959). -
Salo on tehnyt pitkän uran elokuvanäyttelijänä aina 1950-luvulta alkaen nykypäivän kansainvälisiin kuvauksiin asti.
Salo on näytellyt kaikkiaan yli 70 elokuvassa, ja sivuroolien ohella hän on tehnyt monia merkittäviäkin osia, niin draamoissa kuin komedioissa.
Gunvor Sandkvist (1923 - 2014). - Sininen viikko (1954). -
Suomenruotsalaisen Sandkvistin elokuvatöistä merkittävimpiä on eroottisesti latautunut naispääosa Matti Kassilan Sinisessä viikossa.
Sirkka Sari (1920 - 1939). - Sysmäläinen (1938). -
Sirkka Sari oli elokuvanäyttelijä. Hän oli yksi ohjaaja Valentin Vaalan valkokangaslöydöistä. Sarin lupaava ura katkesi tapaturmaiseen
kuolemaan vain 19-vuotiaana. Hän ehti näytellä kaikkiaan kolmessa elokuvassa, joista kaikissa hänellä oli naispääosa. -
Keskikoulun jälkeen Sirkka oli töissä rohdoskaupassa Viipurin Kaupunginteatterin kupeessa. Teatterin työntekijät olivat kaupan vakioasiakkaita
ja ehdottivat Sirkalle tuon tuostakin elokuvanäyttelijäksi pyrkimistä. Karjalaistytöllä ei ollut filmitähtihaaveita ja hän suhtautui teatterilaisten
ehdotuksiin huumorilla. Tieto viipurilaisen kemikaliokaupan myyjän kauneudesta kiiri myös elokuvaohjaaja Valentin Vaalan korviin. Vaala
oli Viipurissa etsimässä näyttelijöitä suunnitteilla olevaan Niskavuoren naiset -elokuvaansa, mutta kaupunginteatterista ei löytynyt sopivia
henkilöitä. Laulaja Thure Bahne kertoi Vaalalle rohdoskaupan kauniista myyjättärestä – Vaala pyysi heti 16-vuotiaan Sirkan koekuvauksiin ja
tämä suostui. Taiteilijanimi Sirkka Sari oli niin ikään Vaalan idea. Sari muutti Helsinkiin ja sai kiinnityksen Suomi-Filmin kuukausipalkkaiseksi
näyttelijäksi. Hänelle annettiin filmitähdelle sopivat vaatteet, ja hän opetteli puhetekniikkaa ja liikkumista. - Sirkka Sarin kuolema Aulangolla,
lähes 30 metrin putoaminen tuhkanpoistouuniin, oli aikansa suuri suru- ja sensaatiouutinen.
Anneli Sauli (1932 - 2022). - Me tulemme taas (1953). -
Elokuvanäyttelijänä työskennelleen Saulin ensimmäinen rooli oli nuoren tytön osa elokuvassa Me tulemme taas vuonna 1953, ja läpimurtonsa suureksi tähdeksi hän teki samana
vuonna elokuvan Hilja – maitotyttö nimiosassa. Tuolloin Anneli Savolainen alkoi käyttää taiteilijanimeä Anneli Sauli.
Tuulikki Schreck (1929 - 2020). - Tottisalmen perillinen (1940). -
Tuulikki Schreck oli lapsinäyttelijä. Elokuvassa Sysmäläinen (1938) Schreck näyttelee naispäähenkilöä Britaa tämän lapsuudessa. Aikuista Britaa
tulkitsee Sirkka Sari. Rikas tyttö -elokuvassa (1939) Schreckillä on sivuosa Auroora Rantasena. Tuulikki Schreckin merkittävin elokuvaosa oli vuonna
1940 valmistuneessa Orvo Saarikiven ohjaamassa perhe-elokuvassa Tottisalmen perillinen (1940). Siinä hän näyttelee paronin tyttärentytärtä Beataa.
Kaikki kolme elokuvaa on tuottanut hänen isänsä Matti Schreck.
Irma Seikkula (1914 - 2001). - Juurakon Hulda (1937). -
Puhenäyttämön ohella Seikkula teki merkittävän uran filmitähtenä suomalaisen elokuvan kultakaudella.
Hänen tunnetuin roolinsa valkokankaalla oli Juurakon Huldan nimiosa. Valkokankaalla Seikkula nähtiin ennen kaikkea vakavissa osissa, ja hänen
roolihahmojensa pääominaisuuksia olivat herkkyys ja aitous. Eräiden arvioiden mukaan Seikkula oli suomalaisista naisnäyttelijöistä se,
jonka olemuksessa tiivistyi parhaiten "puhdas filmillisyys".
Sirkka Sipilä ja Tauno Palo. - Avioliittoyhtiö (1942).
Sirkka Sipilä (1920 - 1964). - Poikamies-pappa (1941). -
Sirkka Sipilä oli elokuvanäyttelijä. Hän oli Suomen Filmiteollisuuden filmikoulun kasvatteja ja yksi toisen maailmansodan
ajan tunnetuimpia elokuvakomedienneja. Olemukseltaan hän oli hento ja poikatyttömäisen riehakas. Sipilä kuului myös niihin
harvoihin vanhan suomalaisen elokuvan näyttelijöihin, joilla ei ollut teatteritaustaa.
Ruth Snellman (1894 - 1976). - Poikani pääkonsuli (1940). -
Vuonna 1963 hän sai Jussi-palkinnon parhaasta naispääosasta värielokuvassa Ihana seikkailu.
Ellen Sylvin (1903 - 1974). - Muurmanin pakolaiset (1927). -
Mykkäfilmien sankaritar Ellen Sylvin oli näyttelijä ja tanssija.
Kajaanilaisen suurperheen tytär Ellen Sylvin osallistui Filmiaitta-lehden filmitähtikilpailuun jo 1924 mutta ei tullut vielä silloin valituksi.
Oscar Lindelöf löysi kuitenkin hänet, ja hän oli Aho Soldan & C:o:n koekuvauksissa. Ensimmäisen kerran Sylvin esiintyi Oscar Tengströmin ohjaamassa elokuvassa
Kyllä kaikki selviää vuonna 1926, ja pääosassa hän oli ensimmäisen kerran samana vuonna Uuno Hirvosen komediassa Meren ja lemmen aallot. Sylvin aloitti
sitten viisi vuotta kestäneen yhteistyön Suomi-Filmin kanssa esiintyen elokuvissa Muurmanin pakolaiset (1927), Nuori luotsi (1927), Tukkijoella (1928) ja
Korkein voitto (1929). Hän oli sen jälkeen vielä pienemmissä rooleissa elokuvissa Kahden tanssin välillä (1930) ja äänielokuvassa Aatamin puvussa...
ja vähän Eevankin (1931), jossa hänen ääntään ei kuitenkaan kuultu.
*Kuvat All Rights Reserved. Luvan kuvien käyttöön on antanut: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).
*Kari Uusitalo: Näyttelijäesittelyt
*Sisko Rytkönen: Näyttelijäesittelyt
*Kalevi Koukkunen: Näyttelijäesittelyt
*Wikipedia: Näyttelijäesittelyt
*Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja
*Peter von Bagh: Elokuvan historia
*The Internet Movie Database (IMDb)
Naistähdet 1 A-H.
© matkalyhty.fi