Suomen elokuvan naistähdet 5: M-N
Irja Maliniemi (1902 - 1967), kuvassa vielä tyttönimellään Irja Lindström vuoteen 1932 saakka. - Myrskyluodon kalastaja (1924) -
Filosofian tohtori, lehtori ja kielten ja kirjallisuuden tutkija Irja Maliniemi oli näyttelijänä mykkäelokuvissa Rautakylän vanha parooni (1923) ja Myrskyluodon kalastaja (1924).
Mirja Mane oik. Mirjami Manelius (1929 - 1974). - Saariston tyttö (1953) -
Mane näytteli muutamissa elokuvissa ja oli lisäksi mukana muun muassa Vartiovuoren kesäteatterin monissa tuotannoissa.
Mirja Manen rooli elokuvassa Noita palaa elämään oli aikanaan kuohuttava, sillä se sisälsi runsaasti alastonkohtauksia ja kuvausaikanaan
suomalaisessa elokuvassa harvinaista alleviivaavaa erotiikkaa. Manen ura elokuvien parissa jäi lyhyeksi, "tähdenlennoksi", kuten kriitikko luonnehtii.
Pirkko Mannola (1938 -). - Ei se mitään, sanoi Eemeli! (1962) -
Pirkko Mannola on iskelmälaulaja ja näyttelijä. Kesällä 1959 alkoi Mannolan elokuvaura Ville Salmisen ohjaamassa musiikkikomediassa Yks' tavallinen Virtanen.
Hän on esiintynyt urallaan kymmenissä elokuvissa.
Aino Mantsas (1922 - 1979). - Hilmanpäivät (1954). -
Mantsas näytteli kaikkiaan yhdeksässä elokuvassa, tunnetuimpia lienevät postineidin osa Hilmanpäivissä sekä
roolit kolmessa mustavalkoisessa Komisario Palmu -elokuvassa 1960-luvun alussa.
Mailis Marne (1917 - 1995). (Mailis Vaaja, oik. Mailis Laaksonen) - Miehen vankina (1943). - Kaksi kuvaa yllä.
Ennen elokuvauraansa Vaaja työskenteli paikannäyttäjänä turkulaisessa elokuvateatterissa sekä esiintyi Turun Ruotsalaisessa Teatterissa.
Mailis Vaaja, joka vielä uransa alussa käytti nimeä Mailis Marne, voitti Suomi-Filmin Uutisaitan järjestämän Filmikasvot-kilpailun vuonna 1942. Hän sai
pääosan turkulaisen Valo-Filmi-yhtiön pioneerielokuvasta Miehen vankina.
Vaaja teki elokuvanäyttelijänä lyhyen mutta ansiokkaan uran, johon kuului sivuosien lisäksi myös pari näkyvämpää roolia muun muassa Valentin
Vaalan ja Ilmari Unhon elokuvissa. Uransa tappiollisesta alusta huolimatta Vaaja jatkoi elokuvatyön parissa vuosina 1943–1950,
jolloin hänet nähtiin kaikkiaan seitsemässä elokuvassa.
Raili Mäki (1932 - 2018). - Riihalan valtias (1956). -
Raili Mäki oli ohjaaja Ville Salmisen tähtilöytö elokuvaan Lumikki ja 7 jätkää.
1950-luvulla hän esiintyi muun muassa elokuvissa Kuningas kulkureitten, Alaston malli karkuteillä ja Riihalan valtias.
Elokuvanäyttelijän uransa jälkeen Mäki toimi kuvaussihteerinä.
Nora Mäkinen (1920 - 1984). - Laulu tulipunaisesta kukasta (1938). -
Mäkinen oli 1930- ja 1940-lukujen suosituimpia huippumalleja ja mannekiineja Suomessa. Hänen mallinuransa alkoi jo 15-vuotiaana, kun hänet valittiin Miss Heinolaksi.
Mäkinen löydettiin filmiin, kun Toivo Särkkä näki hänet Helsingissä pidetyillä uutuusmessuilla ja pyysi koekuvaukseen. Mäkinen teki aluksi pikkuosia SF:n
elokuvissa. Hänen merkittävin roolinsa oli Vappu Vuorenkaiku elokuvassa Vihtori ja Klaara (1939). Muita merkittäviä sivuosia olivat ilotytöksi ajautuva piika "Gaselli"
elokuvassa Laulu tulipunaisesta kukasta ja poikaystävänsä hylkäävä Elina komediassa Hätävara (1939).
Liisa Nevalainen (1916 - 1987). - Vastamyrkky (1945). -
Pitkän teatteriuran lisäksi Nevalainen esiintyi 26 elokuvassa vuosina 1934−1962, enimmäkseen pikkuosissa. Nevalaisen ensimmäinen
merkittävä filmirooli oli vuoden 1945 elokuvassa Vastamyrkky. Nevalaisella oli myös naispääosa Punaisessa viivassa (1959). Hän teki ehkä
tunnetuimman roolinsa elokuvassa Pojat (1962), jossa hän näytteli Jaken äitiä. Vuodesta 1939 kuolemaansa asti Nevalainen oli naimisissa näyttelijä Hannes Häyrisen kanssa.
Senni Nieminen (1905 - 1970). -
Teatterin ohella Senni Nieminen näytteli elokuvissa, televisiossa ja radioteatterissa. Näyttelijälaadultaan hän oli komedienne.
Senni Nieminen sai aikansa arvostelijoilta esityksistään yleensä aina positiivista palautetta. Hänen esityksensä Turun Työväen Teatterissa oli tehnyt vaikutuksen
teatteriarvostelijaan, joka kirjoitti näytelmän Mies ilman sielua arvostelussaan:
"Naisen osa oli uskottu Senni Niemiselle. Tämä näyttelijä on saanut tähän asti esiintyä peräti toisarvoisissa
osissa, kamarineitona, villikissana, nuorekkaana ilokkaana rouvana jne. Tässä oli aivan uusi ala. Tässä vaaditaan tyyliä ja sielua.
Hauskana yllätyksenä täytyy pitää saavutusta, johon näyttelijätär oli päässyt. Väreilevää sielua virtaili tyynentuntuisesti katsojaan." - (Työväen näyttämötaide NRO 4-5/1939)
Assi Nortia (1925 - 1989). - Muhoksen Mimmi (1952). -
Nortia suoritti opintoja Sibelius-Akatemiassa ja Suomen Filmiteollisuuden Filmikoulussa vuosina 1943–1945. SF:n kiinnitettynä näyttelijänä hän työskenteli 1943–1947.
Nortia näytteli myös useissa elokuvissa vuosina 1944–1961, monesti tanssijattaren roolissa, kuten elokuvissa Rion yö ja Muhoksen Mimmi. Suomalaisten mieliin hän
jäi tummatukkaisena, eksoottisen kauniina tanssija-näyttelijänä. Pääosa hänellä oli vuonna 1950 valmistuneessa musiikkipitoisessa elokuvassa Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta.
Mirjam Novero (1915 - 1996). - Kunnioittaen (1954). -
Hänet muistetaan myös aviomiehensä Edvin Laineen ohjaamien elokuvien Täällä Pohjantähden alla, Akseli ja Elina sekä edellä
mainituista koostetun Pohjantähti-elokuvan Kivivuoren Annana. Noveron kuuluisia elokuvarooleja ovat niin ikään Siipirikko
Niskavuoren Heta -elokuvassa sekä naispääosa komediassa Isäpappa ja keltanokka. Novero näytteli ainoastaan puolisonsa ohjaamissa elokuvissa.
Birgit Nuotio (1911 - 1988). - Rovastin häämatkat (1931). -
Näyttelijä Birgit Nuotio oli mukana elokuvissa 1930- ja 1940-luvuilla. Hänellä oli Ansa Ikosen ohella toinen naispääosa elokuvassa
Kaikki rakastavat (1935).
*Kuvat All Rights Reserved. Luvan kuvien käyttöön on antanut: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).
*Kari Uusitalo: Näyttelijäesittelyt
*Sisko Rytkönen: Näyttelijäesittelyt
*Kalevi Koukkunen: Näyttelijäesittelyt
*Wikipedia: Näyttelijäesittelyt
*Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja
*Peter von Bagh: Elokuvan historia
*The Internet Movie Database (IMDb)
Naistähdet 1 A-H.
© matkalyhty.fi