Suomen elokuvan naistähdet 2: H-J
Eija Inkeri (1926 - 2012). - Tytön huivi (1951). -
Eija Inkeri Hukkanen, o.s. Lappalainen esiintyi 1950-luvulla useissa elokuvissa.
Näitä olivat mm. Orpopojan valssi (1950), Tytön huivi (1951) ja Kovaa peliä Pohjolassa (1959).
Kirsti Hurme (1916 - 1988). - Jumalan myrsky (1940). -
Näyttelijä ja laulaja Kirsti Hurme hankki esiintymiskokemusta ensin ompeluseuroissa ja kuoroharjoituksissa, myöhemmin Turun Teatterin avustajana ja tanssityttönä.
Hurmeen valkokangasura alkoi vuonna 1937 tyttöroolilla, Pietolan ujona ja lempeänä Katrina, Kalle Kaarnan elokuvassa Tukkijoella.
Lehdissä häntä kuvailtiin solakaksi, uneksivasilmäiseksi turkulaistytöksi.
Talvisodan jälkeen Hurme luopui teatterityöstä ja siirtyi Suomi-Filmin palkkalistoille.
"En minä osaa mitään esittää, minähän olen vain filmitähti", Hurme vastasi, kun häntä pyydettiin muiden elokuvanäyttelijöiden tavoin esiintymään eri tilaisuuksiin.
Hurme kuitenkin suostui pyyntöön ja vieraili monissa sota-ajan tapahtumissa aina viihdytyskiertueita myöten. Jatkosodan aikana muodokas filmitähti oli rintamakiertueiden vetonaula.
1950-luvulle tultaessa Hurmeen elokuvaura oli käytännössä ohi. Halu tavata vanhoja työtovereita sai hänet suostumaan vielä viimeisiin elokuviinsa. Vuonna 1956 hän esiintyi Vaalan komediassa Yhteinen vaimomme,
jossa hän näytteli sivuosan Mirrinä, sekä Tarraksen vaimona Tulion melodraamassa Olet mennyt minun vereeni.
Leena Häkinen (1928 - 1990). - Vihaan sinua - rakas (1951). -
Häkinen näytteli suomalaisessa elokuvassa usein herttaista maalaistyttöä tai itsenäistä kaupunkilaisnaista.
Häkinen oli suosittu näyttelijä useissa studiokauden suomalaisissa elokuvissa, usein Martti Katajiston kanssa romanttisissa
kansankomedioissa. Hänelle kertyi toistakymmentä elokuvaroolia. Merkittävimmät Häkisen elokuvista ovat Kanavan laidalla, Maija
löytää sävelen, Vihaan sinua – rakas, Pitkäjärveläiset ja Rintamalotta.
Aune Häme (1909 - 1960). - Mikä Yö! (1945). - Aune Häme oli
näyttelijä, Ville Salmisen puoliso vuosina 1934–1948 ja Ville-Veikko Salmisen äiti.
Hänellä oli pieniä rooleja useammissa elokuvissa, joita olivat esimerkiksi Kaivopuiston kaunis Regina (1941)
ja Pastori Jussilainen (1955).
Riitta Hämäläinen (1945 - 1979). - Pikku Ilona ja hänen karitsansa (1957). -
Riitta Hämäläinen oli suloinen ja luonteva lapsinäyttelijä, ja hän oli pääosassa vain kahteen jääneessä
elokuvassaan. Itse hän ei ollut laisinkaan vakuuttunut
näyttelijän taidoistaan, sillä hän sanoi näin: "
En osannut näytellä. Kun sanottiin, kuvaus alkaa,
tein lapsenomaisesti niin kuin minua oli neuvottu tekemään." (Anna 46/1965)
Birgit Hästesko (1903 - 1992). - Vaihdokas (1927). -
Teuvo Puron ohjaama mykkä salonkidraama Vaihdokas (1927) perustuu Selma Anttilan samannimiseen näytelmään.
Birgitillä on elokuvassa nuoren tytön osa.
Ansa Ikonen (1913 - 1989). - Laitakaupungin laulu (1948). - Ansa Ikonen aikoi
lääkäriksi, sitten laulunopettajaksi - ja päätyi näyttelijäksi. Diivamaisuus puuttui Ansa Ikoselta täysin.
Haastateltavana ollessaan - kun hän oli esiintynyt jo viidessä elokuvassa - ja pakistessaan hän katsoi haastattelijaa suurilla, ruskeilla silmillään luottavaisesti,
kertoen vaatimattomasti ja koruttomasti elämänvaiheistaan. Hän kertoi olevansa hyvin kiinnostunut filmityöstä.
Kuvauksissa hän kertoi pyrkivänsä unohtamaan kameran ja mikrofonin kokonaan, se oli paras keino pysyä luonnollisena
ja välittömänä, mikä Ansan mukaan oli välttämätöntä juuri elokuvassa. (Elokuva-Aitta 1/1936)
Rauni Ikäheimo (1924 - 1997). - Niskavuoren Aarne (1954). -
Rauni Ikäheimon tunnetuimpia elokuvatöitä ovat roolit elokuvissa Tukkijoella, Niskavuoren Aarne ja Elokuu. Ikäheimo
oli naimisissa kollegansa Olavi Ahosen kanssa vuodesta 1951 kuolemaansa asti.
Ruth Johansson (1933 - 1997). - Minä ja mieheni morsian (1955). -
Malli ja elokuvanäyttelijä Ruth Johansson esiintyi noin kymmenessä suomalaisessa elokuvassa ja yhdessä itävaltalaisessakin.
Elokuvassa Pekka Puupää kesälaitumilla (1953) Johanssonin vastanäyttelijänä oli iskelmälaulaja Olavi Virta. Tuolloin 20-vuotiaan Johanssonin ja 38-vuotiaan
Virran välille kehkeytyi seurustelusuhde, joka kesti tiettävästi ainakin kaksi vuotta. Suhde oli laajalti tiedossa, vaikka Virta oli koko ajan
naimisissa ja asui perheensä luona.
Laila Jokimo (1921 - 1988). -
Balettitanssija ja näyttelijä Laila Jokimo hakeutui elokuva-alalle 14-vuotiaana, jolloin hän lähetti valokuvansa eräälle
elokuvaohjaajalle ja pääsi sen perusteella koekuvaukseen. Hän kävi Helsingissä SF:n filmikoulun 1940–1943.
Koulusta päästyään Jokimo opiskeli säännöllisesti laulua, lausuntaa ja puhetekniikkaa sekä muuta alaan liittyvää.
Jokimolla oli lukuisia osia suomalaisissa elokuvissa. Hän oli yksi 1940-luvun monipuolisimpia suomalaisia esiintyjiä,
rakastettu ja ihailtu.
Lea Joutseno (1910 - 1977). - Hopeakihlajaiset (1942). - Lea Joutseno
toimi Suomi-Filmissä varsinaisesti kielenkääntäjänä, mutta kohosi yhden vuosikymmenen ajaksi myös yhtiön
tähdeksi. Hän on itse todennut näin:
"Kirjoitin Vaalan kanssa joitakin käsikirjoituksia ja jo tässä vaiheessa
tutustuin rooleihini, joten eipä minua sitten tarvinnut filmatessa paljonkaan ohjailla. Kaipa minä sitten olin
luontainen kana." (Katso 26/1972)
Emmi Jurkka (1899 - 1990). - Helunan häämatka (1955). - Ylisanatkin loppuivat,
kun arvostelija kirjoitti Emmi Jurkasta ajan lehdessä. Emmi Jurkan esiintymisessä oli soittimen herkkyyttä,
suurta nöyryyttä tehtävänsä edessä sekä näkijän ja meedion hartautta. Emmi Jurkka uskalsi tehdä äärimmäisen
vivahdusherkät kasvonsa jopa rumiksikin, missä niin vain tarvittiin. Hän säteili naiivia suloa ja musiikin
ja intohimon kaksoishurmaa. Arvostelija ihaili ja rakasti Emmi Jurkan rehellistä, sisäisesti kirkastunutta taidetta,
joka kantoi persoonallisen ja taiteellisen keskityksen leimaa. Emmi Jurkalla oli kyky esittää traagisimmatkin
elämäntunnot, aurinkoinen riemu ja koominen irvokkuus. (Naamio: aikakauslehti näyttämötaiteita varten 2/1933)
Mervi Järventaus (1919 - 2006). - Tuomari Martta (1943). - Järventaus oli
olemukseltaan sensuaalinen, tumma ja ilmeikäs. Elokuva-Aitan arvostelija kirjoitti,
että Mervi Järventaus ei edusta meidän tavallista filmisöpöyttämme. Hänessä on sitä jotakin,
ja se jokin heijastuu hänen sisäisessä olemuksessaan. (Peter von Bagh)
*Kuvat All Rights Reserved. Luvan kuvien käyttöön on antanut: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).
*Kari Uusitalo: Näyttelijäesittelyt
*Sisko Rytkönen: Näyttelijäesittelyt
*Kalevi Koukkunen: Näyttelijäesittelyt
*Wikipedia: Näyttelijäesittelyt
*Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja
*Peter von Bagh: Elokuvan historia
*The Internet Movie Database (IMDb)
Naistähdet 1 A-H.
© matkalyhty.fi