Suomen elokuvan naistähdet 3: K
Marjatta Kallio (1924 - 2003). - Yhteinen vaimomme (1956). -
Kallio oli taitava komedienne, ja hänen roolityöskentelynsä oli yhtä aikaa kepeää ja keskittynyttä. Hänet muistetaan
erityisesti naispääosistaan Ville Salmisen Karjala-trilogian elokuvissa Säkkijärven polkka ja Anu ja Mikko, Valentin
Vaalan ohjaamassa satiirisessa komediassa Yhteinen vaimomme, Aarne Tarkaksen sotilasfarssissa Vatsa sisään, rinta ulos!
ja Matti Kassilan komediassa Syntipukki.
Helena Kara (1916 - 2002). - Anja tule kotiin (1944). - Uusin filmityttömme,
pieni ja siro Helena Kara on hyvin suloinen olento. Hän on luonnollinen ja vaatimaton.
Katsellessaan hänen ilmeikkäitä kasvojaan, hänen naisellista olemustaan ja notkeata vartaloaan, tuntee iloa siitä,
että elokuvamme on saanut hänestä uuden ja viehättävän tyttöosien esittäjän. (Elokuva-Aitta 4/1939)
Maija Karhi (1932 - 2018). - Vääpelin kauhu (1957). -
Karhi tunnettiin ennen kaikkea teatterinäyttelijänä, mutta hän näytteli myös elokuvissa. Hänen ensimmäinen elokuvatyönsä
oli 19-vuotiaana Ritva Arvelon sijaisnäyttelijänä Matti Kassilan elokuvassa Radio tekee murron. Karhi sai elokuvarooleistaan kaksi Jussi-palkintoa.
Eija Karipää (1920 - 2004). - Silmät hämärässä (1952). -
Eija Karipää kuului muun muassa Lea Joutsenon ja Helena Karan tavoin niihin näyttelijättäriin, jotka tekivät uransa yksinomaan elokuvassa ilman yhteyksiä teatteriin.
Karipää käytti elokuvauransa alussa nimeä Eija Londén. Hän debytoi statistina elokuvassa Herra Lahtinen lähtee lipettiin ollessaan 19-vuotias.
Karipää lokeroitui elokuvarooliensa myötä näyttelijäksi, joka sai määritteen "pirteä".
Anitra Karto (1913 - 1960). - Anu ja Mikko (1940). -
Tanssinopettaja ja tanssitaiteilija, koreografi, sekä näyttelijä ja kirjailija Anitra Karto
näytteli 1940-luvun alussa puolenkymmenessä elokuvassa sivuosassa. Hän myös kirjoitti neljä romaania sekä voimistelu- ja tanssioppaan.
Anitra Karto sai Pro Finlandia -mitalin 1956.
Salli Karuna (1902 - 1987). - Syntynyt terve tyttö (1943). -
Suomi-Filmin kiinnitettynä näyttelijänä Karuna työskenteli vuosina 1943–1954. Hänen elokuvauransa alkoi vuonna
1924 Lahyn-Filmin tuottamassa mykkäelokuvassa Kihlauskylpylä.
Valkokankaalla Karuna nähtiin yleensä kylmäkiskoisena seurapiirirouvana, kuten Kesäillan valssin rouva Grahn.
Karuna sai Jussi-palkinnot naissivuosista elokuvissa Minä elän ja Gabriel, tule takaisin.
Leni Katajakoski (1935 - 2020). - Patarouva (1959). -
Katajakoski esitti suomalaisissa elokuvissa usein sekä tyhjäpäisiä että nokkelia vaaleaverikköjä.
Hänen ensimmäinen elokuvatyönsä oli pieni rooli vuoden 1954 Putkinotkossa.
Suomalaisen elokuvateollisuuden hiipuessa 1960-luvun puolivälissä Katajakoski siirtyi näyttelemään televisioelokuvissa ja -sarjoissa.
Iris Knape, Iris Knape-Jäderholm (1905 - 1986). - Rovastin häämatkat (1931). -
Iris Knapen ura sijoittuu mykkäkauden ja äänielokuvan murron aikaan. Knape, joka esiintyi myös avionimellään Knape-Jäderholm, näytteli
naispääosaa kahdessa elokuvassa 1931–32. Hän kävi Ruotsalaisen Teatterin oppikoulun ja teki työuransa harrastajateatterin parissa sekä ohjaajana että näyttelijänä.
Iris Knape teki elokuvadebyyttinsä Jaakko Korhosen ohjaamassa Agapetus-komediassa Rovastin häämatkat (1931), jossa hän näytteli
Joel Rinteen esittämälle kunnanlääkärille sydämensä menettävää rovastin tytärtä. - Näyttelijä Seppo Kolehmainen (1933–2009) oli Iris Knapen sisaren poika.
(Riikka Pennanen: Iris Knape-Jäderholm)
Martta Kontula (1908 - 2006). - Tapahtui kaukana (1950). -
Martta Kontula näytteli vuosina 1933–1960 yhteensä 18 elokuvassa, lähinnä sivuosissa. Ensimmäinen elokuvista oli Georg Malmsténin ainoaksi
jäänyt elokuvaohjaus Pikku myyjätär, jossa Kontula oli nimiosassa. Viimeinen oli Edvin Laineen ohjaus Myöhästynyt hääyö vuodelta 1960.
Vuonna 1938 Martta Kontulalla oli pääosa ja sitä kautta "tulikoe" elokuvassa Paimen, piika ja emäntä. Suomen kinolehdessä hän sai suorituksestaan
hyvät arvostelut ja hänen todettiin olevan "valkokankaalla varteenotettava kyky". (Suomen kinolehti 12/1938)
Helena Koskinen (1907 - 1981). -
Suomi-Filmin perustaja ja toimitusjohtaja Erkki Karu asioi Loimaalla pankissa ja pani merkille epätavallisen kauniin pankkivirkailijan, Helena Koskisen. Kohtaaminen
johti nimiosaan Karun ohjaamassa tukkilaisdraamassa Tukkipojan morsian (1931).
Varhaisen äänielokuvan tähti Helena Koskinen esiintyi kolmessa Suomi-Filmin elokuvassa 1931-33. Hänet muistetaan pääosarooleista Erkki Karun
elokuvissa Tukkipojan morsian (1931) ja Ne 45000 (1933). (Riikka Pennanen)
Sointu Kouvo (1916 - 1991). - Miehen kylkiluu (1937). -
Teatterin lisäksi Sointu Kouvo nähtiin sivurooleissa useissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1936–1958.
Hän aloitti vuonna 1936 elokuvassa Vaimoke, eikä koskaan oikein edennyt "sankarittaren ystävättären" roolista merkittäviin osiin.
Sointu Kouvon elokuvaura jakautuu kahteen kauteen: 1936–1944 ja 1952–1958. Valkokankaalla hän näytteli sivuosia tyttärinä ja mamselleina.
Tällaisia elokuvatehtäviä olivat muun muassa komediaelokuva Vaimoke ja epookkidraama Runon kuningas ja muuttolintu.
Heidi Krohn. - Vihdoinkin hääyö... (1957).
Heidi Krohn (1934 -). - Leena (1954). -
1950-luvulla Krohn oli elokuvarooliensa ansiosta yksi Suomen suosituimmista naisnäyttelijöistä. Hänen ensimmäinen elokuvansa
oli Leena (1954), jossa Krohn näytteli pääosan opiskellessaan vielä teatterikoulussa.
Mirjami Kuosmanen (1915 - 1963). - Valkoinen peura (1952). -
Mirjami Kuosmanen oli keskittyneesti ainoastaan elokuvan näyttelijä, vailla teatteritaustaa.
Kuosmasen taiteellisesti merkittävin elokuva on Valkoinen peura – sekä Suomessa että ulkomailla menestynyt
Lappi-aiheinen fantasiateos, joka perustuu Kuosmasen aiheeseen ja jonka pääosan hän itse tulkitsee.
Kuosmanen palkittiin roolistaan parhaan naispääosan Jussi-patsaalla.
Kuosmanen näytteli useissa puolisonsa, Erik Blombergin ohjaamissa elokuvissa, joista mainittakoon Maria Jotunin tekstiin perustuva
Kun on tunteet (1954) ja Aleksis Kiven aiheeseen perustuva Kihlaus (1955).
Armi Kuusela (1934 -). - Kuva U.A. Saarinen 1952. Armi Kuusela oli vuoden 1952 Miss Universum.
Tuon hänen voittonsa jälkeen Suomessa kuvattiin elokuva Maailman kaunein tyttö, jossa hän esiintyi yhdessä Tauno Palon kanssa. Elokuvan käsikirjoitti Mika Waltari ja ohjasi Veikko Itkonen.
*Kuvat All Rights Reserved. Luvan kuvien käyttöön on antanut: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).
*Kari Uusitalo: Näyttelijäesittelyt
*Sisko Rytkönen: Näyttelijäesittelyt
*Kalevi Koukkunen: Näyttelijäesittelyt
*Wikipedia: Näyttelijäesittelyt
*Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja
*Peter von Bagh: Elokuvan historia
*The Internet Movie Database (IMDb)
Naistähdet 1 A-H.
© matkalyhty.fi