Suomen elokuvan miestähdet 9: S-T
Esko Saha (1917 - 1990). - Sankari kuin sankari (1948). -
Saha oli tunnettu isojen sankariroolien näyttelijä useissa 1940-luvun elokuvissa. Hän teki tunnetuimmat osansa elokuvissa Matkalla seikkailuun (1945),
Kyläraittien kuningas (1945), Sankari kuin sankari (1948) sekä Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952), jossa hän teki viimeisen pääosaroolinsa.
Oiva Sala (1900 - 1980). - Viisi vekkulia (1956). -
Oiva Sala näytteli 37 elokuvassa 1940-luvulta alkaen. Salan tunnetuin rooli oli luutnantti Hugo Mandelcronan rooli elokuvassa Siltalan pehtoori (1953).
Holger Salin (1911 - 1982). -
Holger Salin näytteli kaikkiaan parissakymmenessä elokuvassa vuosina 1939–1961. Ensiesiintyminen valkokankaalla oli sivuosa Kalle Kaarnan isänmaallisessa
elokuvassa Isoviha. Vuonna 1946 Salinilla oli sivuosa Martti-renkinä elokuvassa Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä. Salinin kestävimpiä näyttelijäntöitä on
pääosa Matti Kassilan elokuvassa Punainen viiva (1959), josta hänelle myönnettiin Jussi-palkinto. Hänet nähdään myös muun muassa elokuvissa Kulkurin
valssi (1941) ja Nummisuutarit (1957), jossa hän tulkitsee Nikon osan.
Unto Salminen (1910 - 1972). - Uuteen elämään (1942). -
Salminen oli teatterin ohella myös tunnettu elokuvanäyttelijä aina äänielokuvakauden alusta 1950-luvulle asti.
Unto Salminen näytteli noin 40 elokuvassa 1930-luvun alusta alkaen. Hän teki ensimmäisen roolinsa avustajana mykkäelokuvassa Laveata tietä
(1931). Vuodesta 1937 hänellä oli kiinnitys Suomen Filmiteollisuuteen. Salmisen roolit olivat yleensä klassikkokirjallisuuden pohjalta
tehtyjen filmatisointien luonneosia tai komedioiden ensirakastajia.
Ville Salminen (1908 - 1992). - Paksunahka (1958). -
Elokuvaohjaaja, näyttelijä, lavastaja, elokuvakäsikirjoittaja ja ohjelmapäällikkö Ville Salminen tunnetaan näyttelijänä
etenkin roistonosistaan suomalaisissa kultakauden elokuvissa 1930- ja 1940-luvulla. Niistä muistettavin lienee santarmieversti
Vasiljevin rooli aatedraamassa Aktivistit (1939). Salminen muistetaan suomalaisen elokuvan "ainoana oikeana" tyylikkäänä, herraskaisena
ja eksoottisena arkkiroistona. Hän oli kaikista suomalaisen elokuvan tekijöistä luultavasti lähimpänä sitä,
mitä tarkoitamme Hollywood-ammattilaisella.
Ville-Veikko Salminen (1937 - 2006). - Oho, sanoi Eemeli (1960). -
Salminen loi pitkän uran niin elokuvassa, televisiossa kuin teatterissakin. Näyttelijänä hänet tunnetaan erityisesti monista rooleistaan
Spede Pasasen elokuvissa. Salmisen ensimmäinen rooli oli vuonna 1948 elokuvassa Irmeli, seitsentoistavuotias.
Heikki Savolainen (1922 - 1975). - Tuntematon sotilas (1955). -
Heikki Savolainen tuli tunnetuksi erityisesti Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan (1955) Urho Hietasena. Savolainen esiintyi
1950-luvulla useissa komedioissa ja sotilasfarsseissa, ja hän oli Armand Lohikosken, Matti Kassilan ja Edvin Laineen luottonäyttelijä.
Pentti Siimes (1929 - 2016). - Herra Sotaministeri (1957). -
Siimes oli 1950-luvulla yksi eniten elokuvissa käytetyistä näyttelijöistä. Eräs Siimeksen tunnetuimmista elokuvarooleista on
Määttä elokuvassa Tuntematon sotilas (1955). Hänet muistetaan myös 1960-luvun alussa tehdyistä Komisario Palmu -elokuvista.
Hän esitti kolmessa ensimmäisessä Palmu-elokuvassa eri roolihahmoja.
Vilho Siivola (1910 - 1984). - Syntynyt terve tyttö (1943). -
Näyttelijä, ohjaaja ja teatterineuvos Vilho Siivola esiintyi noin viidessäkymmenessä elokuvassa vuosina 1936-1976.
Uran alkupuolella hänelle lankesi usein konnan rooli sota-ajan komedioissa ja propagandaelokuvissa.
Siivolan tunnetuin elokuvarooli lienee Väinö Linnan romaanin pohjalta ohjatun Tuntemattoman sotilaan (1955) "rättimikko" Mäkilä.
Veikko Sinisalo (1926 - 2003). - Sven Tuuva (1958). -
Sinisalo ehti näytellä 17 elokuvassa. Hänen tunnetuin roolinsa on kenties alikersantti Lahtinen Väinö Linnan romaaniin pohjautuvassa
Edvin Laineen elokuvassa Tuntematon sotilas vuodelta 1955.
Urho Somersalmi (1888 - 1962). - Tukkijoella (1928). -
Urho Somersalmi näytteli Suomen Kansallisteatterissa vuodesta 1908 vuoteen 1958. Somersalmen ominta alaa olivat miehiset
sankariosat ja ensirakastajien roolit. Somersalmi oli mukana kotimaisessa elokuvatuotannossa alusta lähtien: vuonna 1913 hän teki ensimmäisen pienen filmiroolinsa Teuvo Puron Sylvissä,
ensimmäisessä suomalaisessa näytelmäelokuvassa. Ensimmäisen merkittävän elokuvaroolinsa Somersalmi sai Mauritz Stillerin ruotsalaisessa
Juhani Aho -filmatisoinnissa Juha, jossa hän sai näyteltäväkseen Shemeikan osan. - Näyttelijäpariskunta Urho ja Aili Somersalmi
(1891-1962) oli aikoinaan Suomen ehdotonta kulttuurikermaa: he olivat Kansallisteatterin legendoja ja Suomen ensimmäisiä elokuvanäyttelijöitä,
joiden läheisiin ystäviin kuului muun muassa runoilija Eino Leino. Molemmat Somersalmet saivat Pro Finlandia -mitalin tunnustuksena pitkästä urastaan.
Pariskunnan elämä päättyi järkyttävästi, Urho surmasi vaimonsa ja sen jälkeen itsensä.
Arttu Suuntala (1920 - 1999). -
Laulaja, muusikko ja näyttelijä Arttu Suuntala näytteli valkokankaalla nelisenkymmentä sivuosaa, jotka olivat usein muusikoiden, konstaapelien ja konnien tehtäviä.
Hänen huomattavimpia filmiroolejaan olivat talousupseeri ja luutnantti Lennart Touhu sotilasfarssissa Majuri maantiellä (1954), Brynolf "Tumma" Varttinen elokuvassa Kaksi vanhaa tukkijätkää (1954),
pienviljelijä Mikko Nieminen eli "Tina-Mikko" rikostarinassa Kolmas laukaus (1959) ja Tulipunaisen kyyhkysen (1961) etsivä Maurila. (Sisko Rytkönen)
Tauno Söder (1927 - 2009). - Evakko (1956). -
Näyttelijä ja teatterinjohtaja Tauno Söder näytteli valkokankaalla 1954-69 nelisenkymmentä sivuosaa, joista huomattavimpiin kuuluvat mm. Evakon (1956) Nikkasen
Arvo ja Vääpelin kauhun (1957) korpraali Söder. Söder näytteli kolmessa ensimmäisessä Komisario Palmu -elokuvassa rikosetsivää.
Hän teki vuodesta 1963 lähtien merkittävän uran Televisioteatterissa.
Teuvo Tulio (1912 - 2000). - Kuva Kuvasiskot, Museovirasto. -
Teuvo Tulio (alun perin Theodor Antonius Deroschinsky-Tugai) oli suomalainen elokuvaohjaaja, -leikkaaja, -käsikirjoittaja ja -näyttelijä.
Taustaltaan hän oli latvialainen ja Latviassa hänet tunnetaan nimellä Teodors Turlajs. Tugai muutti Latviasta Suomeen kymmenvuotiaana äitinsä uuden avioliiton myötä.
Tulio aloitti uransa näyttelijänä mykkäelokuvissa, jotka hänen ystävänsä Valentin Vaala ohjasi. Hänen ensimmäinen oma ohjaustyönsä oli Taistelu Heikkilän
talosta vuonna 1936. Tulion toinen elokuva Nuorena nukkunut aiheutti aikanaan kiihkeää julkista keskustelua ja loi hänelle pysyvän maineen eroottisten ja rohkeiden elokuvien tekijänä.
Arvi Tuomi (1893 - 1951). - Aktivistit (1939). -
Näyttelijä ja teatterinjohtaja. Hänen ensimmäinen elokuvatyönsä Juhla meren rannalla on vuodelta 1929. Aktiivinen elokuvaura ajoittuu vuosiin 1939–1950,
jolloin hän oli lähinnä sivuosissa lähes 50 elokuvassa. Tuomen suurin rooli oli toinen miespääosa Nyrki Tapiovaaran komediassa Kaksi Vihtoria vuonna 1939.
Rauli Tuomi (1919 - 1949). - Linnaisten vihreä kamari (1945). -
Rauli Tuomi syntyi laajaan näyttelijäsukuun. Hänen vanhempansa olivat näyttelijät Arvi ja Santa Tuomi, ja Liisa Tuomi oli hänen siskonsa.
Setä Valter Tuomi ja täti Emmi Jurkka (o.s. Tuomi) olivat
niin ikään näyttelijöitä, samoin kuin Rauli Tuomen serkut Sakari, Vappu ja Jussi Jurkka.
Rauli Tuomi tunnettiin sekä klassisten että modernien draamojen sankarina, ja häntä pidettiin yhtenä sukupolvensa lahjakkaimmista näyttelijöistä.
Tuomi esiintyi myös kaikkiaan 24 elokuvassa. Lukuisten pikkuroolien jälkeen hän teki ensimmäisen merkittävän osansa elokuvassa Synnin puumerkki (1942).
Rooli arkkitehti Kaarle Lithauna Linnaisten vihreässä kamarissa (1945) toi hänelle parhaan miespääosan Jussi-palkinnon. Toistamiseen
hänelle myönnettiin Jussi-patsas kahta vuotta myöhemmin Ilmari Unhon ohjaamasta elokuvasta Minä elän (1946). Tuomen suurimmat elokuvaosat olivat
vireeltään traagisia nuoria rakastajia tai yksinäisiä sieluja. Aikalaiskriitikot pitivät hänen näyttelemistyyliään runollisen herkkänä ja modernin eleettömänä.
Yrjö Tuominen (1892 - 1946). - Vaivaisukon morsian (1944). -
Yrjö Tuominen esiintyi yli 50 elokuvassa. Erityisen hyvin hänet muistettaneen Väinö Suomisen roolista 1940-luvun Suomiset-elokuvissa.
Tuominen sai roolisuorituksestaan elokuvassa Ristikon varjossa vuonna 1945 parhaan miessivuosan Jussi-palkinnon.
Oke Tuuri (1909 - 1976). - Viisi vekkulia (1956). -
Oke Tuuri oli näyttelijä, joka esiintyi sekä teatterissa, elokuvissa että radiossa.
Oke Tuurin elokuvaura alkoi avustajatehtävällä elokuvassa Ne 45 000 (1933). Hän esiintyi yhteensä noin neljässäkymmenessä elokuvassa
vuosina 1933–1960. Ensimmäiset merkittävät sivuosat hän teki 1930-luvulla; näitä olivat merivartija Haanpää elokuvassa VMV 6, Kurittoman sukupolven Kali Varavaara ja Nummisuutarien Iivari.
Hänen viimeisekseen jäänyt elokuvansa oli Kankkulan kaivolla (1960), jossa hän tulkitsi radiosta tutun roolinsa Tippavaaran vanhaisäntänä.
*Kuvat All Rights Reserved. Luvan kuvien käyttöön on antanut: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).
*Kari Uusitalo: Näyttelijäesittelyt
*Kalevi Koukkunen: Näyttelijäesittelyt
*Sisko Rytkönen: Näyttelijäesittelyt
*Wikipedia: Näyttelijäesittelyt
*Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja
*Peter von Bagh: Elokuvan historia
*The Internet Movie Database (IMDb)
Miestähdet 1.
© matkalyhty.fi