Suomen elokuvan miestähdet 5: L
Artturi Laakso (1893 - 1976). - Särkelä itte (1947). -
Artturi Laakso oli Uuno Laakson veli. Artturi Laakson vaimo oli näyttelijä Elsa Turakainen. Artturin elokuvaura alkoi varsin myöhään, 44-vuotiaana.
Hän esiintyi noin viidessäkymmenessä elokuvassa vuosien 1937–1973 aikana, enimmäkseen pienissä sivurooleissa.
Hänen roolinsa olivat yleensä pieniä, mutta eivät niin pieniä, etteivätkö hänen kasvonsa olisi käyneet tutuiksi kaikille
suomalaisen elokuvan ystäville.
Artturi Laakso on esiintynyt myös valistusfilmeissä.
Hänet palkittiin vuonna 1957 Pro Finlandia -mitalilla.
Uuno Laakso (1896 - 1956). - Rakuuna Kalle Kollola (1939). - Ennen loisteliasta elokuvauraansa
Uuno Laakso kuului siihen maamme todella etevien taiteilijoiden joukkoon, joka kantoi hartioillaan näyttämötaiteemme
mahdin velvoittavaa kunniaviittaa. Ei ollut harvinaista, että jo Uuno Laakson ilmaantuminen näyttämölle sai katsomon
osoittamaan suosiotaan kätten taputuksin. Aloittelevan filmitaiteemmekin kannatteleviin voimiin kuulunut Uuno Laakso
opittiin elokuvissa tuntemaan rehevänä koomikkona ja luonnenäyttelijänä, jonka jykevillä kasvoilla viipyili aina
katsojiinkin tarttuva naurunvirne. Uuno Laakson vaimo oli näyttelijä Rakel Laakso ja hänen veljensä,
Artturi Laakso oli myös merkittävä näyttelijä, elokuvissakin. Uuno Laakson suosikkinäyttelijä oli Charlie Chaplin. (Seura 10/1936)
Rolf Labbart (1922 - 2014). - Neljästoista vieras (1948). - Hänen aktiivisin elokuvauransa ajoittui
1940- ja 1950-luvuille. Labbart näytteli päätyökseen teatterissa. Peter von Bagh on antanut Labbartista varsin epämiellyttävän arvion:
"Sankarina Labbart oli jähmeä, vailla todellisen tähden karismaa, eikä hänestä sellaista koskaan tullut". - Tässä, kuten monessa
muussakin kohdassa, ovat monet katsojat hänen kanssaan täysin eri mieltä. Labbart oli kuin luotu sankariksi ja karismaakaan häneltä ei varmasti puuttunut.
Toivo Lahti (1905 - 1963). -
Toivo Lahti oli rehevä luonnekoomikko, jonka ominta alaa olivat kansanmiehet, mutta hän kyllä esiintyi opereteissakin.
Tukevan Lahden näyttelijänavuja olivat leppoisuus ja rehevä huumori, joskaan ei kovin rikaspiirteinen luonnekuvaus.
Puolentoista vuosikymmenen mittaan 1945–61 Toivo Lahdella oli elokuvissa lähes puolensataa sivuosaroolia alkaen miehestä Cabaret Carmenissa
(Kolmastoista koputus, 1945) päätyen makkaratehtailijaan (Voi veljet, mikä päivä!, 1961). Toivo Lahti sai Pro Finlandia -mitalin 1957.
Aarne Laine (1916 - 1990). - Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959). -
Edvin Laineen nuorempi veli Aarne oli myös elokuva-näyttelijä ja -ohjaaja.
Laine teki ensimmäisen elokuvaroolinsa vuonna 1945 elokuvassa Nokea ja kultaa. Hän esiintyi usein Edvin Laineen
ohjaamissa elokuvissa ja toimi joskus niissä apulaisohjaajana. Myös Aarne Tarkaksen ohjaamissa elokuvissa Laine näytteli usein.
Hän teki kaikkiaan seitsemänkymmentä elokuvaosaa, joista suurin osa oli kuitenkin pieniä.
Merkittävimmät elokuvaroolinsa Aarne Laine näytteli elokuvissa Tuntematon sotilas (vääpeli Korsumäki) ja Sven Tuuva (korpraali Örn). -
Pikkuveljen osa on usein epäkiitollinen, varsinkin jos isoveli sattuu olemaan Edvin Laine. Harjoituksissa Edvin
tapasi usein huikata veljelleen"
"Aarne tule pois, siellä näytellään!". Siinä, missä Edvin usein huusi ja karjuikin, Aarne oli aina
herttainen ja hymyilevä herrasmies.
Ari Laine, Aarne "Ari" Tuovi Laine (1912 - 1998). - Laivaston monnit maissa (1954). -
Ari Laine oli oikealta nimeltään Aarne Laine, mutta vaihtoi nimensä, jotta hänet erotettaisiin toisesta Aarne Laine -nimisestä näyttelijästä.
Laine esiintyi ensimmäisen kerran elokuvassa vuonna 1936. Hän näytteli kaikkiaan 26 elokuvassa, joista viimeisessä vuonna 1973.
Laine tunnetaan parhaiten Aaretti-rengin osasta Valentin Vaalan elokuvassa Siltalan pehtoori vuodelta 1953 sekä Mauno Kypenäisen osasta
elokuvassa Putkinotko (1954). Hänen ainoa pääroolinsa oli Taneli Taivainen hupailussa Laivaston monnit maissa (1954).
Edvin Laine (1905 - 1989). - Vihaan sinua - rakas (1951). - Laineen ohjaama elokuva Tuntematon sotilas (1955) on
ylivoimaisesti kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomessa.
Kuvaaja Felix Forsman on kuvannut ohjaaja ja näyttelijä Edvin Lainetta osuvasti:
"Hän oli taiteilijana dramaattinen,
brutaali ja päällekäyväkin. Kun hän sai näyttää oikein suurin elein - paljon ryppyjä ja kovia sanoja -
silloin hän oli elementissään. Heti, kun joku näytteli niinkuin sanotaan amerikkalaisittain, pienin elein, Edvin sanoi: enemmän voimaa!
Edvinin elokuvat olivat filmattua teatteria." - Edvin laineen veli Aarne Laine oli myös näyttelijä, kuten myös hänen vaimonsa Mirjam Novero
ja serkkunsa Tuija Halonen.
Arvo Lehesmaa (1901 - 1973). - Eulalia-täti (1940). -
Yli 80 elokuvaroolia tekevät hänestä yhden ahkerimmista suomalaisista näyttelijöistä. Hän esiintyi etupäässä Suomen Filmiteollisuuden tuottamissa elokuvissa. Hän oli muun muassa
yksi Matti Kassilan, Ville Salmisen ja Edvin Laineen luottonäyttelijöistä, ja hän esitti niin koomisia kuin vakaviakin rooleja.
Matti Lehtelä (1906 - 1971). - Varjoja Kannaksella (1943). -
Matti Lehtelän ensimmäinen filmirooli oli Siltalan pehtoorin (1934) renki Aaretti, joka Uuden Suomen nimimerkki Jep:n mukaan tuotti katsomolle vilpitöntä iloa.
Matti Lehtelä muistetaan parhaiten Juutas Käkriäisen osasta Roland af Hällströmin ohjaamassa elokuvassa Putkinotko (1954), joka perustuu Joel Lehtosen samannimiseen romaaniin.
Lehtelä teki lähes sata elokuvaroolia vuosina 1934–1969. Hän näytteli koomisten renkien lisäksi usein poliisia, konnaa tai juoppoa.
Topo Leistelä (1893 - 1955). -
Näyttelijä ja teatterinjohtaja Topo Leistelä toimi Suomi-Filmissä apulaistuotantopäällikkönä ja näyttelijänä vuosina 1933–1939 ja tämän jälkeen Oy Suomen
Filmiteollisuudessa propaganda -elokuvaosaston päällikkönä vuosina 1940–1948. Topo Leistelä näytteli muun muassa elokuvissa Minä ja ministeri (1934),
Juurakon Hulda (1937), Sysmäläinen (1938), Vihreä kulta (1938), Suviyön salaisuus (1945), En ole kreivitär (1945), Minä elän (1946) ja Tapahtui
kaukana (1950). Leistelä näytteli rehtoria monissa Suomisen Olli -elokuvissa. Leistelän ohjauksia ovat Minä ja ministeri (1934, apulaisohjaaja) sekä Suomi maksaa (1951).
Adolf Lindfors (1857 - 1929). - Rautakylän vanha parooni (1923). -
Roolihahmonsa mukaisesti kuvassa ihan Pölhö-Kustaalta näyttävä Adolf Lindfors oli näyttelijä, teatterinjohtaja, professori
ja yksi elokuvataiteemme pioneereista. Lindfors näytteli kolmessa mykkäelokuvassa vuosina 1923–1924. Tunnetuin elokuvarooli lienee lukkari Sepeteuksen osa Erkki Karun
ohjaamassa, Nummisuutareiden ensimmäisessä elokuvasovituksessa 1923.
Emil Lindh (1867 - 1937). - Murtovarkaus (1926). -
Emil Lindh oli näyttelijä, kilpapurjehtija ja olympiamitalisti. Hän näytteli kahdeksassa elokuvassa vuosina 1923–1932.
Ami Lovén (1922 - 1988). -
Iskelmälaulaja Ami Lovén esiintyi myös kahdessa elokuvassa: Kaunis Kaarina (1955), Pekka ja Pätkä salapoliiseina (1957.
*Kuvat All Rights Reserved. Luvan kuvien käyttöön on antanut: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).
*Kari Uusitalo: Näyttelijäesittelyt
*Kalevi Koukkunen: Näyttelijäesittelyt
*Sisko Rytkönen: Näyttelijäesittelyt
*Wikipedia: Näyttelijäesittelyt
*Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja
*Peter von Bagh: Elokuvan historia
*The Internet Movie Database (IMDb)
Miestähdet 1.
© matkalyhty.fi