Kuvassa yllä Anne Pohtamo perintöprinsessoineen, katso kuvan tarkemmat tiedot alta vuoden 1975 kohdalta.

Miss Suomi

Ensimmäinen kauneuskilpailu Suomessa järjestettiin jo vuonna 1919 ja voittaja oli Rauha Aaltonen Porista. Varsinainen Miss Suomi -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1931, tuolloin voiton vei Ragnhild Nyholm.

Miss Suomi -kilpailu koostuu alkukarsinnoista, semifinaalista ja finaalista. Kussakin vaiheessa valinnat tekee vähintään viisihenkinen tuomaristo. Vakiintuneen käytännön mukaan kauneuskilpailun finaalissa palkitaan Miss Suomen lisäksi I ja II perintöprinsessa sekä Median suosikki (Lehdistön ihannetyttö) ja Yleisön suosikki (Yleisön suosikkityttö).

1950- ja 1960-luvuilla Miss Suomi -kilpailu oli erittäin suosittu, ja se keräsi paljon julkisuutta. Tuolloin kilpailuun osallistui monia nuoria naisia, jotka halusivat edustaa Suomea kansainvälisillä areenoilla. Suomalaiset Miss Suomi -voittajat ovat saavuttaneet merkittävää menestystä kansainvälisissä kauneuskilpailuissa. Armi Kuusela voitti Miss Universum -kilpailun vuonna 1952. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka voitti tämän arvostetun tittelin.

Nykyään Miss Suomi -kilpailu on edelleen suosittu tapahtuma, joka kerää paljon huomiota mediassa. Kilpailuun osallistuvat naiset edustavat monipuolisuutta ja nykyaikaisia arvoja, kuten tasa-arvoa ja ympäristöystävällisyyttä. Kilpailun kriteerit ja arvot ovatkin muuttuneet vastaamaan yhteiskunnan muuttuvia odotuksia ja arvoja. Nykyään kilpailussa korostetaan enemmän naisten monipuolisuutta, älykkyyttä ja sosiaalista vastuuta.



Miss Suomi 1933: Ester Toivonen. - Ester Toivonen oli Suomen ensimmäinen ulkomailla menestynyt missi. Hän oli Miss Eurooppa 1934. Toivosesta tuli myös hyvin suosittu filmitähti ja hän esiintyi kaikkiaan neljässätoista elokuvassa.- Kuvaaja Helander vuonna 1934, kuva Museovirasto.



Suomen Neito 1952: Armi Kuusela. - Armi Kuusela ei ole ollut koskaan Miss Suomi, mutta koska hän Suomen Neito kilpailun voiton jälkeen tuli valituksi Miss Universumiksi 1952, on hän mukana tässä yhtenä 1950-luvun suurimmista suomalaisista. Suomen Neitona Armi oli 17-vuotias, tavattoman nuori meidänkin aikamme perspektiivistä, saati 1950-luvulla. Kilpailuun saivat osallistua vain täysi-ikäiset, eli 18 vuotta täyttäneet, mutta Armin kohdalla säännöissä joustettiin. Myös Miss Universum -kisoihin Armi osallistui alaikäisenä, mutta sielläkin asiaan suhtauduttiin ymmärtäväisesti ja se sivuutettiin tai peitettiin ei villalla, vaan ehkä kuitenkin kultapölyllä. Armi Kuuselasta tuli Miss Universumina oman aikakautensa superjulkkis, aluksi tuhansien ja nopeasti miljoonien ihmisten seuraama ja palvoma tähti. Armista tehtiin heti vuonna 1952 Veikko Itkosen ohjaama elokuva Maailman kaunein tyttö. Käsikirjoittaja oli Mika Waltari ja Armin vastanäyttelijäksi saatiin Tauno Palo - kukapa muukaan! - Kuvaaja UA Saarinen, kuva Museovirasto.

"Neitosista ken on kaunein, tyttö kaikkein herttaisin,
nainen jonka vuoksi huokaa syömmet iltaisin?"



Miss Suomi 1954: Yvonne de Bruyn. - Miss Suomi 1954 kauneuskilpailu Helsingin Messuhallissa tammikuussa 1954. Voittajat, takana vasemmalta oikealle Elokuvatyttö Leni Katajakoski, Ihannetyttö Raili Kallioinen, Kansikuvatyttö Lippe Hokkanen ja edessä Miss Suomi 1954 Yvonne de Bruyn. Yvonne de Bruyn oli historian ainoa aatelista sukua olevan Miss Suomi. Hänet valittiin Miss Eurooppa -kilpailussa perintöprinsessaksi. Leni Katajakoski teki näyttelijänä merkittävän uran suomalaisissa elokuvissa, joista ensimmäinen oli Putkinotko 1954. - Kuvaaja UA Saarinen, kuva Museovirasto.



Miss Suomi 1958: Pirkko Mannola. - Mannolasta tuli 23 kilpailijan kesken käydyn kisan yllätysvoittaja 2. helmikuuta 1958 Messuhallissa. Missikisan jälkeen hän aloitti uransa laulajana ja näyttelijänä. Kesällä 1959 alkoi Mannolan elokuvaura Ville Salmisen ohjaamassa musiikkikomediassa Yks' tavallinen Virtanen. - Kuvaaja Monifoto Oy, kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Miss Suomi 1959: Tarja Nurmi. - Miss Suomi 1959 kauneuskilpailu Helsingissä. Vas. I Printöprinsessa ja Ihannetyttö Margit Jaatinen, Miss Suomi Tarja Nurmi ja II Perintöprinsessa Else-Maj Petham. Ennen avioitumistaan Johan Berggårdhin kanssa Nurmi oli pari vuotta kihloissa näyttelijä Ville-Veikko Salmisen kanssa. - Kuvaaja Monifoto Oy, kuva Helsingin kaupunginmuseo.



Miss Suomi 1961: Ritva Wächter. - Miss Suomi 1961 kauneuskilpailu Messuhallissa. Vasemmalta lukien: Yleisön ihannetyttö Liisa Jääskeläinen, Miss Suomi Ritva Wächter, toinen perintöprinsessa Marja Ryömä, ensimmäinen perintöprinsessa Anne-Marie Nygård. Myöhemmin Wächter esiintyi Maunu Kurkvaaran elokuvissa Lauantaileikit (1963) ja Naiset (1964). Wächter työskenteli Aero O/Y:n ja Finnairin lentoemäntänä vuosina 1963–2009, yhteensä 46 vuotta. - Kuvaaja Juha Jernvall, kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Suomalainen naiskauneus

Suomalainen naiskauneus on moniulotteinen ja monimuotoinen käsite, joka heijastaa suomalaisen kulttuurin ja luonnon vaikutusta. Tässä on joitakin piirteitä, jotka kuvaavat suomalaista naiskauneutta.

Luonnollisuus. - Suomalaiset naiset ovat usein tunnettuja luonnollisesta kauneudestaan. He eivät yleensä turvaudu raskaisiin meikkeihin tai teennäisiin ulkonäköön liittyviin menetelmiin, vaan korostavat luonnollista kauneuttaan.

Vahvuus ja itsenäisyys. - Suomalaiset naiset ovat usein vahvoja ja itsenäisiä, mikä heijastuu myös heidän ulkonäössään. Heillä on usein luottamusta ja itsevarmuutta, joka tekee heistä viehättäviä.

Monipuolisuus. - Suomalainen naiskauneus ei rajoitu yhteen tiettyyn ulkonäkötyyppiin. Suomalaiset naiset voivat olla eri värisiä, muotoisia ja kokoisia, ja kaikki nämä piirteet ovat osa suomalaista naiskauneutta.

Luonnonläheisyys. - Suomalaiset naiset ovat usein luonnonläheisiä, mikä näkyy heidän ulkonäössään ja elämäntavassaan. He arvostavat luonnon antimia ja pyrkivät elämään ympäristöystävällisesti.

Sisäinen kauneus. - Suomalaiset naiset ovat usein tunnettuja hyvästä sydämestään ja lämpimästä luonteestaan. Heidän sisäinen kauneutensa näkyy heidän käytöksessään ja suhtautumisessaan muihin.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että suomalainen naiskauneus on monimuotoinen ja moniulotteinen käsite, joka yhdistää luonnollisuuden, vahvuuden, monipuolisuuden, luonnonläheisyyden ja sisäisen kauneuden. Miss Suomi -kilpailu on yksi tapa tuoda esiin ja juhlistaa tätä kauneutta.



Miss Suomi 1963: Marja-Liisa Ståhlberg. - Miss Suomi 1963 kauneuskilpailu Helsingissä. Vasemmalla toinen perintöprinsessa Anneli Rantala, keskellä Miss Suomi 1963 Marja-Liisa Ståhlberg, oikealla ensimmäinen perintöprinsessa Riitta Kautiainen. Ståhlberg oli myös lehdistön ihannetyttö. Miss Eurooppa -kilpailussa Beirutissa kesäkuussa 1963 Marja-Liisa Ståhlberg sijoittui viidenneksi. Ståhlberg teki pienen sivuosan elokuvassa Pähkähullu Suomi (1967). - Kuvaaja Juha Jernvall, kuva Helsingin kaupunginmuseo.



Miss Suomi 1964: Sirpa Suosmaa. - Miss Suomi 1964 kauneuskilpailu. Vasemmalla I perintöprinsessa Sirpa Wallenius, Miss Suomi 1964 Sirpa Suosmaa keskellä, oikealla II perintöprinsessa Maila Östring. Kouvolalainen Suosmaa voitti 17-vuotiaana Miss Suomi -tittelin vuonna 1964 ja oli yksi 1960- ja 1970-luvun eniten käytetyistä muotimalleista. Hän oli yksi televisiosarja Speden saluunan (1965) vakioesiintyjistä. - Kuvaaja Juha Jernvall, kuva Helsingin kaupunginmuseo.



Miss Suomi 1965: Virpi Miettinen. - Miss Suomi -kilpailut Helsingissä 21.2.1965. Kuvassa olevat henkilöt vasemmalta oikealle: 2. perintöprinsessa Esti Östring, Miss Suomi Virpi Miettinen ja 1. perintöprinsessa Raija Salminen. Virpi Miettinen sijoittui vuonna 1965 1. perintöprinsessaksi Miss Eurooppa-, Miss International Beauty- ja Miss Universum -kisoissa. Miss Skandinavia -kilpailuissa hän oli 2. perintöprinsessa. Hän menestyi myös vuoden 1963 Mannekiinikuningatar -kilpailussa, jonka järjesti mannekiinikoulu Sanelma Vuorre. Matti Heinivaho levytti Miettisestä tämän missivuotena laulun ”Pikkuneiti porvoolainen” ("Fröken Fräken ifrån Fryken"), suomentajana Saukki eli Sauvo Puhtila. - Kuvaaja Atte Matilainen, kuva Museovirasto.

Miss Suomi 1970: Ursula Rainio. - Miss Suomi -kilpailut Helsingissä 10.2.1970. Kuvassa olevat henkilöt vasemmalta oikealle: 3. perintöprinsessa Marja-Leena Kontuniemi, 1. perintöprinsessa Hannele Hamara, Miss Suomi Ursula Rainio, 2. perintöprinsessa Hannele Halme ja 4. perintöprinsessa Anja Pirilä. Ursula Rainio oli todellinen kohumissi. Hän salasi työväenluokkaisen äitinsä, teki sitten tämän kanssa Hymyn sivuilla sovinnon, poseerasi alasti Hymyn kannessa, aiheutti kohua rakkausjutuillaan ja seurusteli hetken Hymyn kustantajan Urpo Lahtisen kanssa. - Kuvaaja Atte Matilainen, kuva Museovirasto.



Miss Suomi 1971: Pirjo Laitila. - Miss Suomi -kilpailut Helsingissä 2.2.1971. Kuvassa olevat henkilöt vasemmalta oikealle: 4. perintöprinsessa Disa Nylund, 2. perintöprinsessa Mirja Halme, Miss Suomi Pirjo Laitila, 1. perintöprinsessa Eila Kivistö ja 3. perintöprinsessa Katja Salminen. Miss Universum -kilpailussa Pirjo Laitila oli 2. perintöprinsessa, Miss Eurooppa -kilpailussa kuudes ja Miss Skandinavia -kilpailussa 4. perintöprinsessa. Hän on esiintynyt televisiossa ja radiossa, ja pian missivoittonsa jälkeen hän levytti muun muassa kappaleen "Kaikki toisin on". Monien aikansa missien tavoin Laitila sai roolin Spede Pasasen elokuvassa. Hänen missivuoteensa osui lännenparodia Hirttämättömät (1971), jossa hänen roolihahmonsa on Margareta Smith. - Kuvaaja Atte Matilainen, kuva Museovirasto.



Miss Suomi 1975: Anne Pohtamo. - Miss Suomi kilpailun vuoden 1975 voittaja Anne Pohtamo ympärillään perintöprinsessat: ensimmäinen perintöprinsessa Merja Tammi, toinen perintöprinsessa Eeva Mannerberg ja neljäs perintöprinsessa Anne Korhonen. Anne Pohtamo valittiin Armi Kuuselan jälkeen Suomen kautta aikojen toiseksi Miss Universumiksi 1975. Vuonna 1978 Pohtamolla oli rooli Lars G. Thelestamin ohjaamassa jännityselokuvassa Tuntematon ystävä, jossa hän esitti rikostarkastaja Olavi Susikosken (Åke Lindman) naisystävää tohtori Harriet Bergiä. 1980-luvulla julkaistiin kolme äänilevyä, joissa Anne Pohtamo antaa jumppaohjeita musiikin säestyksellä. Pohtamo on toiminut Suomen Raamattuopiston evankelistana vuodesta 1997. - Kuvaaja Pentti Vänskä, kuva Museovirasto.



Miss Suomi 1977: Armi Aavikko. - Aavikko kruunattiin 18-vuotiaana vuoden 1977 Miss Suomeksi. Miss Skandinavia -kilpailuissa Aavikko oli toinen perintöprinsessa. Keväällä 1977 hän aloitti yhteistyön laulaja Dannyn kanssa, ja he muodostivat suositun esiintyjäduon Danny & Armi. Aavikon levytyksistä kuuluisin on Dannyn kanssa vuonna 1977 duettona tehty Juha Vainion sanoittama ”Tahdon olla sulle hellä”. - Kuvaaja Alpo Voutilainen, kuva Museovirasto.

Kauneuden kriteerit Suomen Neito 1952 - Seura

Seura julkaisi toukokuun lopulla 1952 ne periaatteet, joiden mukaan tuomaristo tekee valintansa. Se vakuutti, ettei työtä tehdä "joidenkin ennalta määrättyjen kauneusnormien perusteella, eivätkä mitkään yksityiset mainosedut tai henkilökohtaiset sympatiat pääse vaikuttamaan lopputulokseen".

1) Vartalon kauneus.
2) Kasvojen kauneus.
3) Persoonallisuus (ryhti, arvostellaan parhaiten kansallispuvussa, viehätysvoima).
4) Lihasten kunto.
5) Sulo ja käyttäytyminen (arvostellaan parhaiten iltapuvussa).
6) Sivistys (yleinen suhtautumistapa, puhetapa).
7) Vartalon ja hiusten huoliteltu kunto.
8) Ääni.
9) Siveellinen maine.



Miss Suomi 1978: Seija Paakkola. - Paakkola on vuoden 1978 Miss Suomi, malli, laulaja ja showesiintyjä. Miss Skandinavia -kilpailussa hän oli toinen perintöprinsessa. Vuosina 1978–1980 Paakkola esiintyi Dannyn ja Armi Aavikon kesäshow’ssa Danny ja Armi laserajassa (1978), Frendit (1979) sekä ravintolashow’ssa Hellät paikat. Paakkola ei tehnyt levytyksiä, mutta saavutti suosiota lavaesiintyjänä ja komediennena. - Kuvaaja Helge Heinonen 1978, kuva Museovirasto.

Lähteet
*Wikipedia - esittelyt
*Spectrum, WSOY
*Finna - esittelyt
*Fokus, Otava
*Facta, WSOY