Kello

Kellon historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, ja ajanmittauksen kehitys on ollut keskeinen osa ihmiskunnan teknologista ja tieteellistä kehitystä. Tässä on lyhyt katsaus kellon kehitykseen ja ajanmittauksen historiaan.

Ensimmäiset ajanmittausmenetelmät

Aurinkokello. Kuva Copyright © Peter Miller - Creative Commons.

1. Aurinkokellot (noin 3500 eKr.). - Ensimmäiset tunnetut ajanmittauslaitteet olivat aurinkokelloja, jotka mittasivat aikaa auringon varjon avulla. Niitä käytettiin muinaisessa Egyptissä ja Mesopotamiassa. Aurinkokello perustui siihen, että aurinko heitti varjon tikusta tai obeliskista, ja varjon liikkeen perusteella voitiin arvioida aikaa. Aurinkokellon osoitin eli gnomon sijoitetaan leveysasteesta riippuen eri tavoin, jotta vuoden mittaan saadaan yhdenmukainen sarja varjoja.

2. Vesikellot (noin 1600 eKr.). - Vesikello oli yksi ensimmäisistä ajanmittauslaitteista, joka toimi myös pilvisellä säällä ja yöllä. Niitä käytettiin muinaisessa Egyptissä, Kreikassa ja Roomassa. Vesikello mittasi aikaa veden valuessa säiliöstä toiseen tai vesipisaran putoamisen nopeuden perusteella.

Tiimalasi.

3. Tiimalasit (noin 100–500 jKr.). - Tiimalasi eli hiekkakello oli yksinkertainen mutta tehokas ajanmittausväline, jossa hiekka valui yläastiasta ala-astiaan tietyn ajan kuluessa. Niitä käytettiin laajalti keskiajalla.

Mekaanisten kellojen kehitys

4. Mekaaniset kellot (1200–1300-luku). - Ensimmäiset mekaaniset kellot kehitettiin keskiajalla Euroopassa. Mekaanisten kellojen synnystä ei tiedetä paljon. On arveltu, että mekaaniset kellot kehittyivät planetaarion kaltaisista laitteista, joita arabialaiset käyttivät jo ennen vuotta 1000 jaa. Heidän puolestaan arvellaan omaksuneen periaatteen kreikkalaisilta. Keski-Euroopassa valmistettiin mekaanisia kelloja jo 1200-luvun jälkipuoliskolla.

Basilica of Sant'Eustorgio, Milano, Italia. Kirkon 75 metriä korkeassa kellotornissa on kaikkien aikojen ensimmäinen tornikello, asetettu vuonna 1309. Kuva Copyright © Richard Mortel - Creative Commons.

Nämä kellot käyttivät raskaita painoja ja heilureita tai pyöritysmekanismeja ajan mittaamiseen. Niitä asennettiin usein kirkkojen torniin, ja ne olivat yleisöä varten tarkoitettuja julkisia kelloja. Ensimmäinen tornikello oli todennäköisesti Milanossa. Sen 24-tuntinen vuorokausi alkoi illan laskiessa.

5. Pöytäkellot (1500-luku). - Jousimekanismiin perustuvat pöytäkellot tulivat käyttöön 1500-luvulla. Kello on niissä joko rasiamaisessa tai torninmuotoisessa kuoressa.

Kaappikello. Kaappikello eli lattiakello on heilurikello.

6. Heilurikellot (1600-luku). - Christiaan Huygens kehitti ensimmäisen tarkan heilurikellon vuonna 1656. Tarkimmat Huygensin rakentamat kellot heittivät alle minuutin vuorokaudessa. Heilurin liikkeen säännöllisyys mahdollisti paljon tarkemman ajanmittauksen, ja heilurikellot olivat yleisiä kotikelloina ja julkisissa rakennuksissa 1800-luvulle saakka.

Taskukello.

7. Taskukellot (1500–1600-luku). - Ensimmäiset kannettavat mekaaniset kellot, taskukellot, kehitettiin 1500-luvulla. Nämä olivat pieniä ja koristeellisia, ja niitä käytettiin lähinnä varakkaiden ihmisten statussymboleina. Ensimmäiset taskukellot olivat muodoltaan soikeita. Pyöreät yleistyivät noin vuonna 1650.

Kvartsikello.

Nykyaikaiset kellot

Nykyaikaiset sähkökellot, kvartsi-, atomi- ja digitaaliset kellot ovat toimintaperiaatteeltaan täysin erilaisia, kuin mekaaniset kellot. Ne mahdollistavat erittäin tarkan ajanmittauksen esimerkiksi tieteellisissä tarkoituksissa.

8. Kvartsikellot (1900-luku). - Kvartsikellot kehitettiin 1920-luvulla, ja ne perustuvat kvartsikiteen värähtelyyn sähkövirran vaikutuksesta. Ne ovat erittäin tarkkoja ja edullisia, ja ne yleistyivät 1970-luvulla rannekelloina ja seinäkelloina. Nykyään valtaosa kelloista on kvartsikidekelloja.

9. Atomikellot (1900-luku). - Atomikellot ovat tarkimpia ajanmittauslaitteita, ja ne perustuvat atomien (kuten cesium- tai rubidium-atomien) energiatasojen siirtymien tarkkaan mittaamiseen. Niiden tarkkuus on niin suuri, että ne voivat olla sekunnin sisällä oikeassa tuhansien vuosien ajan.

10. Digitaaliset kellot (1900-luku). - Digitaaliset kellot, jotka näyttävät ajan numeroina, yleistyivät 1970-luvulla elektroniikan kehittyessä. Niitä käytetään nykyään laajalti rannekelloissa, puhelimissa ja muissa laitteissa.

Älykellot

Älykello on elektroninen laite, joka yhdistää perinteisen rannekellon ominaisuudet älypuhelimen kaltaisiin toimintoihin. Älykellot ovat yleensä langattomasti yhdistettyjä älypuhelimiin, ja niiden avulla käyttäjä voi suorittaa erilaisia tehtäviä ilman, että hänen tarvitsee käyttää puhelinta. Älykellojen suosio on kasvanut nopeasti 2010-luvulla, ja ne ovat nykyään yleisiä sekä arjessa että urheilussa.

Älykellojen pääominaisuuksia

Ajan näyttö: Kuten perinteiset kellot, älykellot näyttävät ajan, mutta ne voivat myös synkronoida ajan automaattisesti internetin tai puhelimen kautta.

Ilmoitukset: Älykello voi näyttää ilmoituksia puhelimesta, kuten tekstiviestejä, sähköposteja, puheluja ja sovellusilmoituksia.

Terveys- ja liikuntaseuranta: Monet älykellot sisältävät antureita, jotka mittaavat esimerkiksi askelten määrää, sykettä, unenlaatua ja kaloreiden kulutusta.

Navigointi: Älykello voi tarjota GPS-pohjaista navigointia ja karttoja.

Musiikin ohjaus: Käyttäjä voi hallita musiikin toistoa suoraan kellosta.

Maksaminen: Joissakin älykelloissa on NFC-tekniikka, joka mahdollistaa maksamisen langattomasti (esim. Apple Pay, Google Pay).

Sovellukset: Älykelloihin voi ladata erilaisia sovelluksia, kuten sääsovelluksia, urheiluseuranta -sovelluksia ja tuottavuus -sovelluksia.

Puhelut ja viestit: Joissakin älykelloissa on mikrofonit ja kaiuttimet, jolloin niillä voi vastata puheluihin tai lähettää ääniviestejä.

Älykellojen historia

Varhaiset vaiheet: Ensimmäiset älykellot kehitettiin 1900-luvun lopulla, mutta ne olivat rajoittuneita ominaisuuksiltaan. Esimerkiksi Seiko kehitti 1980-luvulla kelloja, jotka pystyivät tallentamaan pieniä määriä tietoa.

2010-luvun murros: Älykellojen suosio räjähti 2010-luvulla, kun yritykset kuten Apple, Samsung ja Garmin alkoivat kehittää moderneja älykelloja. Apple Watch esiteltiin vuonna 2015, ja siitä tuli nopeasti yksi suosituimmista älykelloista.

Nykyään: Älykellot ovat kehittyneet monipuolisiksi laitteiksi, jotka tarjoavat laajan valikoiman ominaisuuksia. Niitä käytetään paitsi arjessa, myös urheilussa, terveyden seurannassa ja jopa ammattimaisissa sovelluksissa.

Tunnetuimpia älykellomerkkejä

Apple Watch: Apple Watch on yksi suosituimmista älykelloista, ja se tunnetaan erityisesti saumattomasta integraatiostaan iPhoneen.

Samsung Galaxy Watch: Samsungin älykellot ovat suosittuja Android -käyttäjien keskuudessa.

Garmin: Garmin on erikoistunut urheilu- ja ulkoilukelloihin, joissa on kehittyneitä GPS- ja terveysseuranta -ominaisuuksia.

Fitbit: Fitbit on tunnettu terveys- ja liikuntaseurantaan keskittyvistä älykelloistaan.

Älykellot ovat muuttaneet tapaa, jolla käytämme teknologiaa arjessa, ja ne tarjoavat käyttäjilleen kätevän ja monipuolisen työkalun ajan hallintaan, terveyden seurantaan ja viestintään.

Erikoiskellot

Eri käyttötarkoituksiin on kehitetty monenlaisia erikoiskelloja, joilla on omat ominaisuutensa ja historiansa. Tässä on esittely joistakin tunnetuimmista erikoiskelloista.

Herätyskello.

1. Herätyskellot. - Käyttötarkoitus: Herätyskellojen päätehtävä on herättää käyttäjä tiettyyn aikaan.

Historia: Ensimmäiset mekaaniset herätyskellot kehitettiin 1400-luvulla Euroopassa. Nämä varhaiset herätyskellot olivat usein yksinkertaisia mekanismeja, jotka soittivat kelloa tietyn ajan kuluttua. Sähköiset herätyskellot yleistyivät 1900-luvulla, ja nykyään digitaaliset herätyskellot ja puhelimien herätysominaisuudet ovat yleisimpiä.

Sukeltajankello. - Breitling Avenger Seawolf Caribbean Limited Edition. Kuva Copyright © Alan Hardisty - Creative Commons.

2. Sukeltajankellot. - Käyttötarkoitus: Sukeltajankellot on suunniteltu kestämään vedenalaista painetta ja tarjoamaan tarkka ajanmittaus sukelluksien aikana. Tyypillisimmin sukeltajankellot kestävät jopa 21 baarin paineen, ja ovat vesitiiviitä 200 metrin syvyyteen saakka.

Historia: Ensimmäiset vedenpitävät kellot kehitettiin 1800-luvulla, mutta varsinaiset sukeltajankellot yleistyivät 1900-luvulla, kun sukelluskulttuuri ja -tekniikka kehittyivät. Tunnetuimpia sukeltajankellomerkkejä ovat muun muassa Rolex Submariner ja Omega Seamaster.

3. Kronometrit. - Käyttötarkoitus: Kronometrit ovat erittäin tarkkoja kelloja, joita käytetään navigointiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.

Historia: Kronometrit kehitettiin 1700-luvulla merenkulun tarpeisiin. Niiden tarkkuus mahdollisti pituuspiirien tarkan määrittämisen merellä.

4. Tourbillon-kellot. - Käyttötarkoitus: Tourbillon-kellot ovat mekaanisia kelloja, joissa on pyörivä koneisto, joka kompensoi painovoiman aiheuttamia virheitä ajanmittauksessa.

Historia: Tourbillon kehitettiin vuonna 1801 Abraham-Louis Breguetin toimesta. Ne ovat edelleen erittäin arvostettuja korkealaatuisissa mekaanisissa kelloissa.

5. Urheilukilpailun ajanottokellot. - Käyttötarkoitus: Nämä kellot ovat erityisen tarkkoja ja mittaavat urheilutapahtumien, kuten juoksukilpailujen tai uinnin aikoja.

Historia: Ensimmäiset erityisesti urheilua varten suunnitellut ajanottokellot kehitettiin 1900-luvun alussa. Nykyään käytetään usein elektronisia ajanottolaitteita, jotka voivat mitata ajan tuhannesosan tarkkuudella.

Käkikello.

6. Käkikellot. - Käyttötarkoitus: Käkikellot ovat perinteisiä kelloja, jotka soittavat kellonajasta riippuvan määrän lyöntejä ja toistavat lyönnit usein puolen tai neljännes tunnin välein.

Historia: Käkikellot kehitettiin 1600-luvulla Euroopassa. Niiden nimi tulee käen ääntelystä, jota ne jäljittelevät. Käkikellot olivat erityisen suosittuja 1700- ja 1800-luvuilla.

Kronografi.

7. Kronografit. - Käyttötarkoitus: Kronografit ovat kelloja, joissa on sekuntikello ja mahdollisuus ajanmittaukseen. Niitä käytetään usein urheilussa ja muissa tilanteissa, joissa tarvitaan tarkkaa ajanmittausta. Useimmissa kronografikelloissa on kaksi tai kolme pienempää kellotaulua, tai "alataulua", sisällä pääkellotaulussa. Nämä ovat yleensä sekuntikellon sekunti-, minuutti- ja tuntimittareita.

Historia: Ensimmäisen kronografin keksi Louis Moinet vuonna 1816. Kronografit yleistyivät 1900-luvulla, ja niitä käytetään edelleen laajasti urheilukelloissa.

Breitling lentäjänkello. - Kuva Copyright © Hiro - Kokoro☆Photo - Creative Commons.

8. Lentäjänkellot. - Käyttötarkoitus: Lentäjänkellot eli pilottikellot on suunniteltu lentäjien käyttöön, ja niissä on usein lisäominaisuuksia, kuten GMT-toiminto (Greenwich Mean Time) ja laskureita.

Historia: Lentäjänkellot kehitettiin 1900-luvun alussa lentokoneiden yleistyessä. Tunnetuimpia kellomerkkejä ovat muun muassa Breitling ja IWC.

Rautatieläisen Hamilton -taskukello. - Kuva Copyright © Joe Haupt - Creative Commons.

9. Rautatieläisenkellot. - Käyttötarkoitus: Railroad-kellot eli rautatiekellot on suunniteltu rautatiehenkilökunnalle, ja niiden tulee olla erittäin tarkkoja turvallisuuden vuoksi.

Historia: Rautatieläisenkellot yleistyivät 1800-luvulla, kun rautateiden laajeneminen vaati tarkkaa aikataulutusjärjestelmää. Tunnetuimpia rautatiekellomerkkejä ovat muun muassa Hamilton ja Ball.

Prahan astronominen kello.

10. Astronomiset kellot. - Käyttötarkoitus: Astronomiset kellot näyttävät paitsi ajan, myös taivaankappaleiden sijainnin, kuun vaiheet ja muita astronomisia tietoja.

Historia: Astronomiset kellot kehitettiin keskiajalla, ja niitä asennettiin usein kirkkoihin ja julkisiin rakennuksiin. Tunnetuin esimerkki on Prahan astronominen kello, joka on rakennettu vuonna 1410.

11. Koristeelliset kellot. - Käyttötarkoitus: Nämä kellot ovat pieniä, koristeellisia kelloja, jotka on suunniteltu sisustuselementeiksi. Ne voivat olla miniatyyrikelloja.

Historia: Miniatyyrikellot olivat suosittuja 1700- ja 1800-luvuilla, erityisesti Ranskassa ja Saksassa. Niitä käytettiin usein hienojen salonkien ja kamarien pöydillä ja hyllyillä. Ranskassa tehtiin 1700-luvulla hyvin koristeellisia pendyylikelloja, joita pidettiin joko pöydällä tai seinällä.

Ajanmittauksen merkitys

Ajanmittauksen kehitys on ollut keskeinen osa ihmiskunnan historiaa, mahdollistaen muun muassa tarkat navigointijärjestelmät, tieteelliset kokeet ja modernin yhteiskunnan toiminnan. Tarkka ajanmittaus on myös avainasemassa monilla nykyaikaisen teknologian aloilla, kuten tietoliikenteessä ja avaruustutkimuksessa.

Nykyään ajanmittaus on entistä tarkempaa ja helpommin saatavilla, ja se on olennainen osa jokapäiväistä elämää.

Lähteet
*Suomen antiikkiesineet, Weilin+Göös
*Wikipedia
*Smartwatch: History, Features, and Growth
*The History of the: Smartwatch
*Mywowo: Basilica of Sant'Eustorgio
*Spectrum, WSOY
*Finna
*Fokus, Otava
*Facta, WSOY
*Keskisen Kello